Tänään on Halloween! Eli kaikilla Brandenburgilaisilla lomapäivä ja mulla aikaa päivittää blogi :) Eli tänne kuuluu edelleen tosi hyvää, syksy rupee kohta olemaan ohi, lehdet värjäytyny ja tippuilee pois ja ilmatkin viilenee. Yöllä on ollut jo miinus- asteita, mutta lunta ei vielä ole. Muualla Saksassa on kuulemma jo, tää missä mä asun on niitä viimeisimpiä paikoja minne lumi tulee.
Nyt tuntuu että elämä on asettunut täällä uomiinsa. Kaikkeen uuteen on tottunut, ja sitten siitäkin vaiheesta on päästy yli kun kaikkeen oli tottunut ja tajusi että tässä sitä sitteen vietellään seuraava vuosi. Koti-ikävä, jota en yhtään odottanut tulevan, on nyt selätetty, superylimegasikakiitokset kaikille niille jotka lähetti suklaata pahimpaan ikävään. Täältä on löytynyt nyt kaverit, niin saksalaiset, kuin myös muut vaihtarit joista on tullut tosi tärkeitä. Edelleen elämä on sellasta vuoristorataa, eka on ihan mahtavan onnellinen olo ja sitten kaikki menee ihan plörinäks. Aamulla kun pyöräilee kouluun ja aurinko paistaa pelloille ja tuulimyllyt pyörii, tai sitten kun tulee junalla pitkästä aikaa Berliinii ja näkee ne kaikki isot rakennukset, niin tulee sellasia että elämä on mahtavaa, ihanaa olla täällä- fiilikset. Ja tietenkin on niitä huonompia päiviä myös, mutta sellasta se elämä on. Nyt oon ollu kohta viikon kipeenä. Kauhea syysflunssa iski, nyt vielä tää sitkeä yskä vaivaa, mut paljon parempi on olo jo.
 |
| Näissä maisemissa pyöräillään joka aamu :) |
Kerrankin voin nyt sanoa, että mun saksan osaamisesta oon älyilonen. Muistan vielä kun aina alussa, nopea saksa esimerkiksi elokuvissa meni täysin ohi. Kuulostaa pelkästä suhinalta ja sanat toisiinsa liimautuneilta, ja aina kun joku selitti mulle jotain nopeasti, oli mun ilme varmaan näkemisen arvoinen :D Mut sitten tapahtui jotain. Yht'äkkiä saksa ei enää kuulostakaan pelkästä ässän yliviljelyltä, vaan itse asiassa täysin järkevältä kieleltä, jota jo ymmärtää! Kävin viime viikolla argentiinalaisen Elenan kanssa leffassa, ja oli niin hienoa huomata, miten paljon on kehittynyt vaihtarivuoden alusta. Se nopea käsittämätön saksa virtaa nykyään mun pään läpi ja mä vaan tajuan sen, kummempia ajattelematta. En tiedä miten selittää, mut oon übermegailonen kun huomaa miten helposti pystyy keskustelemaan. Ja koulussa kielen osaaminen auttaa niin paljon! Kuten voitte varmaan kuvitella. Mutta siis kavereihin paremmin tutustuessa, mitä enemmän osaan kieltää, sitä paremmin saksalaisiin tutustuu. Ne on niin ujoja enkun käytön kanssa, että pelkäävät että jos en jotain ymmärrä ja ne joutuisi käyttää englantia. Paljon menee vieläkin ohi, kun vaikka ryhmässä jutellaan, mut paljon on kehitytty. Omassa puhumisessa on edelleen sikana virheitä, mutta en välitä siitä. On hieno tunne, kun pystyy kertomaan sujuvasti muille vaikka mitä viikonloppuna on tapahtunut.
 |
| Minä ja Elena Argentiinasta, molemmat Fürstenwaldelaisia :) |
Koulussa muuten en kauheasti osallistu normaaliin oopetukseen, lukuunottamatta englantia, kuvista ja liikkaa. Oon nyt tajunnut miten suuri etuoikeus on siinä, että voin täysin vapaasti rentoutua, olla tekemättä mitään, antaa ajatusten vaeltaa ja nauttiaa täysillä siitä ihanasta tekemättömyyden tunteesta. Tiedän että kun meen takaisin Suomeen, mun pitää tehä täysillä, niin nyt on syytä ladata akkuja sinne. Pari viikkoa sitten opettaja antoi mulle tehtäväksi tehdä enkussa esitelmän suomen naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta. Ja tiedättekö, oli uskomattoman vaikeaa ottaa aivot sieltä hyllyltä alas ja oikeasti rueta
ajattelamaan. En oo tehny mitään kunnollista koulujuttua niin pitkään aikaan. Vähän oli huolestunut, että näinkö nopeasti nämä aivot ruostuu :D
Viikonloppusin oon tosi paljon Berliinissä. Pari viikkoa sitten oli yhden saksalaisen synttärit siellä, joten oltiin siellä vaihtariporukalla juhlimassa. Käytiin myös katsomassa jääkiekkopeli, Berliinin Eisbären vastaan Venäjä, ja jos yhtään on seurannut tän vuoden jääkiekon maailmanmestaruusottelua, niin voi arvata lopputuloksen. 8-3, mutta oli hauska nähdä jääkiekkoa saksalaistyylillä ja kuulla kannatuslaulut. Ei tunnelma ihan vastannut Saipan pelejä Suomessa, mutta täällä jalkapallo onkin se ykkösjuttu.
 |
| Vaihtaritttt<3 |
 |
| Camille Ranskasta ja Dauana Brasiliasta |
 |
| Carolina Chilestä ja Aranza Meksikosta |
 |
| Jääkiekkoaa! Tuli ihan Saipan pelit mieleen! :) |
 |
| Ei hyvältä näytä. Onneksi mukana oli yksi tyttö Venäjältä, hän ainakin oli ilonen lopputuloksesta :D |
 |
| Ariel Taiwanista, Ksenia Venäjältä, Yoseff Kolumbiasta ja Ana Venezuelasta. |
 |
| Jääkiekkopeliporukka :) |
Viime viikonloppuna olin taiwanilaisen vaihtarin Arielin luona yötä, katottiin leffoja, puhuttiin, hehkutettiin ja valitettiin kaikista mahdollista vaihtariuteen liittyvästä ja käytiin shoppailemassa. Löysin itelleni takin, jonka kanssa kävi niin, että ensin ostin sen ja muutaman käyttökerran jälkeen tajusin että tää on liian pieni, (oli pienoinen shokki kun meni vaa'alle, vaihtarikilot ovat tulleet jäädäkseen) ja kävin vaihtamassa kokoa isompaan, ongelma ratkaistu. Ostin myös uuden ihanan laukun: Berliinissä on niin mahtavat shoppailumahdollisuudet, oon ihan rakastunut muutenkin siihen kaupunkiin. Kun lähdin sen Arielin luota ja menin bussilla keskustaan tarkotuksena ottaa seuraava juna kotiin, huomasin kauheen määrän ihmisiä ja olikin Berliinin 775- vuotis juhlat. Aurinko paistoi, joka puolella hirveä määrä kojuja, katusoittajia joka kulmassa, bratwürstin tuoksu leijaili ilmassa ja ihmiset kaikki ilosia ja oli niin siisti fiilis vaan vaeltaa päämäärättömästi ympäri Berliiniä ja nauttia kaikesta näkemästä. Poseerasin Berliinin karhun kanssa, kävin Brandenburger Torilla, kävelin Unter den Lindeniä pitkin, näin Gerndarmenmarktin, tv-tornin ja Domin vielä uudestaan, ja on ihanaa huomata kuinka osaa suunnistaa siellä ja käyttää junia oikein jajajajjaja. Oi rakastan suurkaupunkeja!
 |
| Minä ja Ariel, molemilla uudet takit päällä ;) |
 |
| Raatihuone ja tv-torni |
 |
| Berliiniin synttärit, oli paljon tyyppejä,jotka oli pukeutunut vanhan ajan mukaisesti :) |
 |
| Museoihin oli ilmainen pääsy, joten kävin yhdessä! |
 |
| Olisi pitänyt olla kiltisti... |
 |
| Musiikkia |
 |
| Minä ja nalle Branburger torilla! |
 |
| Joku mielenosoitus menossa |
On muuten jännä, miten tää ita-saksa ja länsi-saksa eroaa toisistaan ja miten niiden välillä on koko ajan kilpailua ja kärhämää. Itä-saksalaisten mielestä länsi-saksalaiset pitää itseään parempana, hostäiti vertas niitä kuin kahteen veljekseen, joista se isoveli on koko ajan parempi. Yhden vaihtarikaverin hostäiti, joka asuu Berliiniin länsipuolella kysyi, että mistäpäin tuun. Ja kun sanoin että Fürstenwaldesta, vastauksena oli "Oi, kamalaa." Rupes kauheesti ärsyttää sellanen nokka pystyssä-oleva ajattelutapa! Musta on tullut täällä ihan kunnon itäsaksalainen. ;) Muutenkin täällä Itä-Saksassa kaikki on sellasia samanarvosia, rennot välit kaikkien kanssa, eikä oo sellasta kilpailua paremmuudesta. Itä-Saksa jyrää! Mutta on kuitenkin niin jännä ajatella, että esimerkiksi mun hostvanhemmat on viettänyt elämänsä ekat 25 vuotta siten, että kaikki on säännöstelty, eikä niillä ole ollut mahdollisuutta matkustaa minnekään. Esimerkiksi hostäiti kertoi, että jokaiselle itäsaksalaiselle oli varattu vuodessa yksi banaani, mitä kaikkien piti jonottaa jouluna. Ja Peppi Pitkätossu oli kielletty, kun se oli niin huono esimerkki. Mutta kyllä näiden mielestä oli hyviäkin asioita Itä-Saksassa, esim. niiden eläke oli turvattu, ja ne tiesi että rahaa tulee aina saman verran, niin oli turva tulevaisuudesta. Kaikki esineet rakennettiin tosi kestäviksi. Kun Saksat yhdisty, niin monet menetti työpaikat ja ei enää ollutkaan varmaa tulevaisuutta. Mutta kyllä nämä pitää sitä hyvänä asiana että Saksat yhdisty, vaikkei ne sitä juhlikaan ja vaikka Itä- ja Länsi-Saksan välit on mitä on.
Tän viikon perjantaina eli kahen päivän päästä, minä ja 70 muuta vaihtaria lähdetään bussilla kohti PARIISIA!!!! Oon ihan älyttömän innoissani, ollaan siellä neljä päivää ja joka päivä täynnä ohjelmaa mm. Eiffel-tornin, Notre Damen, Louvren (Mona Lisa!!) ja Versaillesin näkemistä! Sää lupaa vesisadetta kaikkina muina päivinä paitsi sunnuntaina, mutta se on sentään Pariisi, kelistä viis. Muuten ei marraskuulle kummempia, kuun lopussa oon lähdössä The Rasmuksen keikalle (Wuhuuu!) ja perheen kanssa lähdetään etelämmäs joulumarkkinoille, joiden näkemistä ootan kauheasti, sen verran oon niistä kuullut! Mutta anteeksi pitkä päivitysväli ja terkkuja sinne Suomeen, kohta jo joulu!
Loppuun vielä muutama kuva:
 |
| Fürstenwaldea.. Talvi tulee! |
 |
| Helenalle ihan supermegaylikiitokset paketista, joka sisälsi kaikkea mahdollista ihanaa suomalaista, suklaat, Vanhat Autot, lakut, lehdet, näkkärit, ruisleivät, piparit ja joulukalenteri. Yllätti tosi ilosesti, KIITOS<3 |
 |
| Aavemaista.. |
 |
| En olisi ikinä uskonut, että törmään vielä tälläiseen! Vanha kunnon Nokia-kapula! Yksi argentiinalainen vaihtari oli saanut kännykäkseen tän, Argentiinassa sillä oli ollut iPhone.. No matopeli löytyi :D |
 |
| Olin edellisenä viikonloppuna yhden chileläisen vaihtarin luona yötä, joka asuu aivan keskustassa. Aamulla oli ihana herätä ja avata ikkuna ja nähä tää maisema, heräilevä suurkaupunki ja Brötchenin tuoksu...Berliini!<3 |
P.S. Huomenna jo kolme kuukautta Saksassa!
