lauantai 4. elokuuta 2012

In Fürstenwalde!

Hallo alle! Eli terkut täältä Fürstenwaldesta! Saksaan tulin siis kaksi päivää sitten ja lentokentällä hostäiti ja kolme siskoa vastassa ihanan kyltin kanssa. Jännitti ihan kauheesti ja aluksi en saanut muuta suustani kuin "Hallo, hallo" :D Onneksi perheestä kaikki puhuu vähän englantia, koska mun saksankielen taidot on olemattomat! Ymmärrän vähän kun puhutaan hitaasti, mutta kun perhe puhuu toisilleen, se on pelkkää suhinaa, eikä mulla oo mitään hajua missä mennään. Automatkalla lentokentältä kotiin aivastin ja säikähin vähän kun kaikki sanoo yhteen ääneen: "Gesundheit!" eli terveydeksi :D Tykkäsivät kovasti tuliaisita ja 12-vuotias hostsisko rakastu salmiakkiin :D Perheen äiti tulee multa koko ajan kysymään "Alles klar?" Eli "Kaikki hyvin?" ja on muutenkin tosi mukava ja kauheesti yrittää et miulla ois kaikki hyvin :) Perheen isä on aika paljon töissä, enkä ole kauheasti ehtinyt hänen kanssaan jutella, mutta vaikuttaa tosi mukavalta. Siskot on kaikki myös tosi ihania, tulee halailemaan ja vaikka ei kauheasti ymmärretä toisiamme niin pyytävät mukaan esim. katsomaan elokuvaa. Nuorin sisko rakastaa twilighteja ja katottiin eilen yksi niistä, tietenkin saksaksi dubattuna :D Tänään nuorin sisko kysyi että lähdenkö hänen kanssaan katsomaan sammakonpoikasia. Käveltiin varmaan tunti metsässä, ja kivasti pystytiin juttelemaan, vaikken kaikkea ymmärtänytkään. Jotenkin helpompi yrittää sössöttää saksaa 9-vuotiaalle kuin aikuiselle.
Täällä ihmiset on aika paljon avoimempia kuin Suomessa. Halaillaan enemmän ja naapurit vaan tupsahtelee sisälle taloon käymään. Kaikki nuoret ja vanhemmat osaa hyvin englantia, aluksi multa kysytään saksaksi, mutta jos (kun) en tajua niin vaihdetaan englantiin. Mun kylän nimi on siis Trebus ja täällä kaikki tuntee toisensa ja kun kävin tänään itekseni lenkillä niin kaikki vastaantulijat tervehtii, kivaa vaihtelua Suomeen :)
Tokana päivänä käytiin aivan vieressä olevassa järvessä uimassa ja iltapäivällä lähettiin hostmaman kanssa kaupunkiin kiertelemään, joka oli tosi nätti ja hostmama neuvoi parhaat kahvilat ja ravintolat. Luulin että tää Fürstenwalde on ihan käpykylä, mutta täähän on yllättävän iso! Paljon vaate-, kenkä- ja ruokakauppoja, ja käytiin ostamassa mulle hammasharja, jonka oli myös unohtunu :D Ja kun hostmama kuuli että tykkään suklaasta, mentiin kauppaan,jossa oli paljon erilaisia suklaita <3
Aamupalalla syödään Suomen tyyliin muroja, mysliä ja leipää. Leipä on vaaleeta, mutta ainoastaan viikonloppuisin on "Brötcheneitä" eli niitä pinnalta kovia ja sisältä pehmeitä sämpylöitä. Leivän päällä käytetään voita, juustoa, makkaraa, nutellaa, marmeladia.. Tavalliseen omenatuoremehuun sekoitetaan aina puolet vettä. Ruoka on aika lihapainotteista ja salaatti syödään erikseen pääruoan jälkeen.
Mun piti tänään lähteä käymään Berliinissä siskon kanssa, mutta kun keli oli huono, mennäänkin vasta ensi viikonloppuna. Maanantaina on eka koulupäivä ja eka kerta Rotary-kubilla! Hostmama kertoi, että täällä Fürstenwaldessa on myös kolme muuta vaihtaria Rotaryn kautta ja tulevat samaan kouluun mun kanssa, JES! :)) Eka orientaatioviikonloppu on syyskuussa ja sillon nään kaikki tän piirin vaihtarit! 
Ja btw täällä telkkarissa on 999 kanavaa ja kaikki paitsi muutama uutiskanava saksaksi dubattuna, auszeichnet! 
Mutta ei mulla tässä muuta, viestin tarkoitus oli kertoa, että menee tosi hyvin, ihmiset on tosi ystävällisiä ja vaihtarivuosi alkaa näyttää aika lupaavalta :)


Tässä viimosten kolmen päivän aikana otettuja kuvia:


Huone edellisenä iltana ennen lähtöä, kaiken muun muistin paitsi meikit!

 Matkalla lentokentälle:)




Viimeiset näkymät Suomesta!
Miun uusi koti<3

Maisemat mun huoneen ikkunasta

Ensimmäinen pinssi!


Samana iltana kun tulin, hostperhe oli kutsunut naapureita ja ystäviä illaksi.Täällä on tapana sytyttää pihalle nuotia ja tehdä iso kulho keittoa. Oli hyvää!


Naapuritaloja


Tää oli hauska keksintö. Täällä hanavettä voi juoda, muttei se ole läheskään yhtä puhdasta ja suomalaiseen hanaveteen verrattuna maistuu pahalle. Hostmama selitti, että kun tähän laitetaan vettä, sen muotoilu saa veden puhtaammaksi/paremman makuiseksi.









Tässä Fürstenwalden symboli, jos oikein ymmärsin!


Hostmama:)







Täällä asuu myös neljä kissanpentua, ja tämä taisi olla nimeltään Prince William :D






Näitä 10-20 cm:n mittaisia etanoita(Schnecken) on paljon! 

Näkymiä takapihalta 


Tän päivän ruoka: Makaroonia, makkaraa, kananmunaa, suolaa ja pippuria, hyvää oli :D

Tälläsen kyltin kanssa mua oltiin vastassa:)


9-vuotis hostsisko Miri<3



Koti toiselta puolelta. Täällä panostetaan tosi paljon talojen ja pihojen ulkonäköön.



Hostsisko pussaa sammakkoa, ei tullut prinssiä..







tiistai 31. heinäkuuta 2012

AUF wiedersehen Finnland und HERZLICH willkommen Deutschland!

Viime hetken päivityksiä, koneen lähtöön on kaheksan tuntia ja oon superinnoissani ja suprejännittänyt ja elämä on superihanaa! Viime viikko mennyt kiiruhtaessa paikasta toiseen ja miettiessä mitäkaikkea on vielä tehtävä ennen lähtöä. Kaikille kavereille heitetty heipat ja huomen aamulla kuudelta herätys kun perhe ja bestis lähtee saattamaan koneelle. Toivottavasti sitten on Saksassa perhe vastassa ja koneenvaihdot onnistuu! IHANAAAAAAA!!!!!

keskiviikko 11. heinäkuuta 2012

Lähtöä odotellessa


Noniiin, viime kirjoituksesta on vierähtänyt melkein puolitoista kuukautta. On se outoa, kun kesällä on koulu aikaan verrattuna paljon enemmän aikaa, mutta silti ei saa mitään aikaiseksi. Ja ehkä kyse on siitäkin, että hirveästi jännittää tämä lähtö. Tuntuu kauhealta, kun eräs tärkeä kaveri on lähdössä reissuun viikko ennen omaa lähtöäni ja hyvästit pitää heittää jo silloin. Vaikka olen aiemmin sanonut, että hei vuosi menee nopeasti, mutta on se ihan hirveen pitkä aika. Jos kuvittelee vaikka miten pitkä aika on siitä kun yläaste loppu, niin sehän on ikuisuus! Eli loppu tiivistelmä, jännittää, hirvittää, hermostuttaa, pelottaa, mutta tietenkin mie haluan mennä sinne ja ootan kaikkea mitä siellä tulee tapahtumaan, ja teen kaikkeni että siitä tulee elämän paras vuosi. Kaikki vaan muuttuu niin nopeasti, ja haluaisin että aika pysähtyisi hetkeksi, mutta tavallaan haluaisin jo hypätä aikaan että olen jo siellä.

Siis kaikenlaista on tapahtunut, niin vaihtariasioiden tolalla, kuin muutenkin. Kesän alussa soitin torimyyjän hommia tarjoavaan numeroon, ja 3 minuutin päästä mulla oli kesätyö! Homma on ihan hauskaa, ja kun rahaa tulee, olen tyytyväinen. Ja iloisia ja mukavia asiakkaita on kiva palvella, kun taas vertaa viime vuoden puhelinmyyjän työhön, jossa asiakkaat eivät kauheasti riemastuneet soitoistani :D Siellä siis olen käynyt 3-6 päivää viikossa ja hyvin mennyt. Hyvänä työsuhde-etuna on se, että marjoja saa syödä niin paljon kuin haluaa :P Asiakkaista suurin osa on venäläisiä, joten sitäkin kieltä on tullut muutama sana opeteltua. On se jännä, kun osaa muutaman sanan toista kieltä, niin ruumiinkielellä, sun muulla epämääräisellä öninällä ymmärretään toista. Kesä on muuten mennyt ihanan rennosti ja paljon olen kaverien kanssa ollut, nauttinut lämmöstä (ei kyllä kauhean usein, suomi kesä<3), kokkaillut kaikkea hyvää ruokaa ja uinut tietenkin. Käytiin myös neljän päivän reissu Helsingissä, joka sisälsi paaaaaaaaaljon shoppailua. Juhannuksen vietin kaverin mökillä uiden, saunoen ja ottaen rennosti.

Kaverin kanssa pidettiin Potter Maraton, kaikki 8 elokuvaa/24 h

Mansikkakakkua, nam!

Amerikkalaisia suklaahippupikkuleipiä
Cockerit Hilla, Minttu, Sulo, Ada ja Oodi. Tuo keskimmäinen on siis meidän koira :)

Nyt heinäkuussa äitin ja siskon kanssa käytiin Kööpenhaminassa, joka oli kyllä yllättävän hieno paikka. Käveltiin kauheasti ja jalat ei ole varmaan ikinä olleet niin kipeät. Käytiin tietenkin katsomassa Pienen merenneidon patsas, joka oli kyllä vähän säälittävän kokoinen keskellä ei mitään. Kiva reissu oli ja rahaa on meni ihan kiitettävästi, onneksi käyn kesätöissä.

 
Tanskalaisilla on hyvä huumorintaju


Tivoli illalla
Pienen Merenneidon patsas






Sitten vaihtariasioihin. Lähtöön 20 päiväääää, enkä jaksa uskoa sitä. Ajatukset pyörii 90% vaihtarivuodessa, mutta silti kaikki jäänyt vähän viime tinkaan. Eilen sain vihdoin tehtyä ne käyntikortit, ja ihan hienot niistä tulikin. Oli vain kauhean vaikea päättää, haluuko taustaksi vuorimaiseman vai ruohomaiseman vai kenties lintuja taivaalla. No päädyin valkoiseen. Niiden pitäisi tulla 14 päivän sisällä. Lentoliput saatiin muuten varattua, eli lento lähtee suoraan täältä Lappeenrannasta 1.8 klo. 08.10 ja Riikassa vaihto ja Berliiniin Tegeliin saapuu 12.05. En ole saanut mitään kuvia perheestä, eli pitää vaan toivoa, että joku on kyltin kanssa vastassa :D Pinssejä en ole itse kauheasti tehnyt, mutta sukulaisilta saanut muutamia (kiitos!) ja muutamia ostettu. Vielä pitäisi perustaa pinssipaja joku päivä. Sain muuten sen Rotary-takin, jossa ei ole kauheasti varaa lisäkiloille! Pitää nyt sitten muistaa, etteivät vaihtarikilot ole tervetulleita :D Sitten pitäisi vielä nähdä miun NVA-mies eli nuorisovaihtoasiamies, jonka pitäisi antaa mulle kaksi Lauritsalan klubin viiriä. Ja tilata se saksalainen vakuutus.. Ja ostaa tuliaisia lisää! Eli aika paljon vielä tekemättä ja aika vähän aikaa.

Ai niin, saatiin nyt tietää, että kuka meille tulee ensi vuodeksi! Eli tällainen Andrea-niminen meksikolaistyttö, joka vaikuttaa ainakin s-postin välityksellä tosi mukavalta ihmiseltä :) Se tulee asumaan mun huoneeseen 14.8, ja kun kysyin siltä, että miksi se valitsi Suomen vaihtomaakseen, se vastasi: " I didn't chose Finland, Finnland chose me" Eli, saa nähdä millainen vuosi sille tulee, eksoottinen ainakin :D Ja kaverini suostui nyt toiseksi isäntäperheeksi, mun helpotukseksi, kun NVA-mies alkoi jo pyytämään isäntäperheiden tietoja. Toista perhettä en onnistunut löytämään, mutta onneksi NVA-mies itse lupautui kolmanneksi.

Sain kaveriltani lahjaksi sellaisen kirjan, mihin hän oli koonnut kuvia tältä kaheksalta vuodelta, mitä ollaan tunnettu. Sen kyllä tiiän, että kun tulen takaisin, mulla on täällä vanhat kaverit odottamassa, ja toivottavasti elämä jatkuu samaan malliin :)



Mun tulevan perheen kanssa oon jonkun verran jutellut, mutta aika kauan kestää, että tulee s-postia, ja facebookista en niitä löydä, eli meen sinne kyllä tietämättä yhtään mitään. On se aika hurja ajatus, että kun täältä lähtee, niin neljän tunnin päästä oot uudessa kotimaassasi, uudessa perheessäsi aloittamassa elämää siellä. Aika paljon olen jutellut Rotary-vaihtareiden kanssa, jotka tulee sinne piiriin 1940, ja odotan kauheasti että pääsen oikeasti näkemään ne.

Mutta, ei miulla tässä muuta. Yritän tihentää tätä päivitys-tahtia :D Tschüss!